Huru-Ukon Asterix pytty
20 vuotta ehti alaosastossamme kiertämään Harri Hurun lahjoittama Huru-Ukon Asterix pytty, ennen kuin se löysin ansaitun paikkansa Saila Heinosen palkintokaapista. Vuonna 1993 alkunsa saanut kiertopalkinto ehti kahteen kertaan olla vierailulla myös meidän kodissamme. Vuonna 1993 oli oma rottweilerimme Järvenalhon Baleno Nero vasta yksi-vuotias, silloin ei juuri uskonut palkintoja koiran kanssa saavuttavan, olihan koira juuri kyynärpäistään leikattu ja toipuminen vasta alkanut. Koira kuitenkin parani ja pääsimme hyvien treenien myötä myös kisaradoille menestymään. Esikuvia tulee aina olla, ja parhaita esikuvia ovat juuri ne lähellä olevat henkilöt, jotka itse tunnet ja joiden menestystä pääset todistamaan. Myös meillä oli esikuivia, joiden jalanjäljissä toivoimme kulkevamme. Porilainen Harri Huru on yksi heistä. Uusina harrastajina kuulimme vanhoilta Turkulaisilta konkareilta Harrin ja Asterixin menestyksestä. Kesäleireillä Harrin tavattuamme, tuli hänestä yksi esikuva, jonka kaltaista menestystä omalle ”urallemme” toivoimme.
Tuohon aikaan palkinnon säännöissä oli että, viiden voittajaluokan tuloksen keskiarvolla paras koira saavuttaa kiertopalkinnon. Se voi kuulostaa kovalta, mutta siihen aikaan ihmiset kisasivat runsaasti koiriensa kanssa. Siltä ajalta muistamme Jukka ja Pepita Arposen, William Halinin, Backman Ernestin, Karvosen Auliksen, Kajaksen Maija-Liisan ja monet monet muut, joiden kilpailukirjaa tänä päivänä kadehtivasti katsotaan. Suurin osa kilpaili myös useassa lajissa, kuten myös me Balenon kanssa. Jälki oli lajeistamme ensimmäinen, mutta myös hakua, etsintäkoetta (silloin yleiskoe) ja IPO:a tuli harrastettua. Nyt kun Balenon kilpailukirjaa katselen, niin myös meillä tuli kokeita käytyä 49 kappaletta edellä mainituissa lajeissa. Tuohon aikaan piti myös saada kolme kiinnitystä palkintoon, jotta sen olisi saanut kokonaan omakseen. Ei osunut meidän kohdalle, kuin kaksi kertaa, vaikka kuinka yritettiin. Baleno saavutti kiinnitykset palkintoon vuosina 1995 ja 1996. Sen jälkeen muut veivät sen nenämme edestä.
Nyt on aika toinen ja kilpailukäyntien vähenemisen myötä pyysimme Harria muuttamaan palkinnon sääntöjä, jotta upea palkinto ei jäisi alaosaston toimistokaappiin pölyyntymään. Harri viisaana miehenä ymmärsi tilanteen, ja muutti sääntöjä vastaamaan nykypäivää. Palkinnon saisi nyt kauden parhaan voi-luokan tuloksen tehnyt koirakko. Vielä kerran Harri pyynnöstämme muutti sääntöjä, kun alaosastolaiset alkoivat harrastaa FH:ta. Harria kuitenkin vaivasi se että, palkintoa ei kukaan meinannut saavuttaa omakseen. Hän toivoin että hänen elinaikanaan palkinto saisi pysyvän ”kodin” sen ansaitsevasta palkintokaapista ja niin hän otti 2013 loppuvuodesta minuun yhteyttä, ja ilmoitti että palkinnon lahjoittajana hän päättää Huru-Ukon Atrerix pytyn kiertämisen lahjoittamalla palkinnon Saila Heinoselle ja rwu Heizelwood Fantolle. Harrin perustelut olivat; tämä nainen on kouluttanut kolme rottweiler urosta voittaja luokkaan ja saavuttanut koirillaan MVA ja KVA arvot. Lisäksi Harri on seurannut läheltä Sailan ja koirien uraa, kouluttaessaan heitä haun salaisuuksiin jo vuosia sitten. Niin palkinto sitten vuoden 2014 vuosikokouksessa päätti kiertolaiselämänsä ja löysi paikkansa Saila ja Ilkka Heinosen kotoa.
Nyt voin vain todeta että palkinto sai ansaitsemansa paikan Sailan kotoa. Hän on ainoa alaosastomme jäsen, joka on saavuttanut palkintoon neljä kiinnitystä koirillaan. Sailan jo vuosia tunteneena, en voi kuin hämmästellä mistä tuo pieni nainen voimansa ja taitonsa ammentaa. Hän paitsi kisaa aktiivisesti aina omalla koirallaan niin myös jatkaa Harrin opastamalla tiellä auttamalla ja opastamalla muita. Saila on hyvin aktiivinen kouluttaja, niin tottelevaisuuden kuin haun harrastamisen suhteen. Meillä on paljon ihmisiä, jotka kouluttavat ja kilpailevat omien koirien kanssa, mutta vain kourallinen, jotka sen lisäksi antavat itsestään suuren osan muiden opastamiseen. Saila tekee kaiken tämän mainostamatta oma itseään. Tämä on hyvin harvinaista tämän päivän materialistisessa yhteiskunnassa. Saila on hyvin nöyrä, sillä hän tietää että rottweilerin kanssa tulee parhaiten toimeen, kun on avoinna ja oppivaisena tämän upean koiran edessä. Harri, kiitos sinulle että, olet opettanut Sailaa jatkamaan koirankoulutusta viitoittamallasi tiellä. Koiramaailma tarvitsee juuri näitä ”mestareita”, jotka pyyteettömästi ja itseään jalustalle nostamatta antavat aikaansa ja taitonsa uusien harrastajien käyttöön. Näin varmistamme yhdistyksen ja rottweilerharrastuksen jatkuvuuden.
Aina sanotaan että menestyvän miehen takana on nainen, mutta nyt voisi todeta että menestyvän naisen takana on mies. Enkä nyt tarkoita Harria, se olisi tarinan jälkeen liian itsestään selvää, vaan Sailan puolisoa Ilkka Heinosta. Ilkka on aina tarvittaessa astunut esiin kulisseista avuksi, kun häntä on tarvittu. Hän on juossut useat kerrat metsään piiloon tai esineitä viemään. Samoin Ilkka on hoitanut koirien kuntoa, pyöräilyttämällä niitä sekä ottanut vastuun tottelevaisuudesta kokeessa, kun Sailaa on alkanut ”jännittämään”. Tätä kepoa, tai miksi puolisoa kannustajaa kutsutaankin, ilman ei Sailan ja koirien menestys olisi ollut niin helppoa. Fanton ura on vasta alussa ja odotan mielenkiinnolla mitä kaikkea Saila (ja Ilkka) vielä urallaan saavuttavat.
Menestystä odottaen Elina Laaksonen
Huru-Ukon Asterix pytyn kiinnitykset vuosien varrelta:
1993 Rwu Aiken Alfa om. Tuomo Vanhatalo
1994 Rwu Järvenalhon Babau Nero om. Pentti Peiponen ja Katriina Nordberg
1995 Rwu Järvenalhon Baleno Nero om.& Mika Laaksonen
1996 Rwu Järvenalhon Baleno Nero om.& Mika Laaksonen
1997 Rwn Weiferin Jade om. Vesa Mikkonen
1998 Rwu Järvenalhon Babau Nero om. Kati Nordberg
1999 Rwu Riweilers Akvavit om. Saila ja Ilkka Heinonen
2000 Rwu Katajavuoren Taavi om. Jurki Toljander
2003 Rwu Bravo z Nibersjady om. Sanna Ahtineva
2005 Rwu Thunderweiler's Aleksej om. Peter Enlund
2008 Rwu FIN MVA BH AD EK3 RM-08 Imanlords Weimar om. Saila ja Ilkka Heinonen
2009 Rwu BH HK3 Karwoff`s Brutus om. Sari Saario
2010 rwu Imanlord's Weimar, om. Ilkka ja Saila Heinonen
2011 rwu Emma-Kaarinan Rosvo-Roope, om Mari Mikkonen
2012 rwu Emma-Kaarinan Rosvo-Roope, om Mari Mikkonen
2013 Rwu Heizelwood Fanto, om. Saila Heinonen
Tuohon aikaan palkinnon säännöissä oli että, viiden voittajaluokan tuloksen keskiarvolla paras koira saavuttaa kiertopalkinnon. Se voi kuulostaa kovalta, mutta siihen aikaan ihmiset kisasivat runsaasti koiriensa kanssa. Siltä ajalta muistamme Jukka ja Pepita Arposen, William Halinin, Backman Ernestin, Karvosen Auliksen, Kajaksen Maija-Liisan ja monet monet muut, joiden kilpailukirjaa tänä päivänä kadehtivasti katsotaan. Suurin osa kilpaili myös useassa lajissa, kuten myös me Balenon kanssa. Jälki oli lajeistamme ensimmäinen, mutta myös hakua, etsintäkoetta (silloin yleiskoe) ja IPO:a tuli harrastettua. Nyt kun Balenon kilpailukirjaa katselen, niin myös meillä tuli kokeita käytyä 49 kappaletta edellä mainituissa lajeissa. Tuohon aikaan piti myös saada kolme kiinnitystä palkintoon, jotta sen olisi saanut kokonaan omakseen. Ei osunut meidän kohdalle, kuin kaksi kertaa, vaikka kuinka yritettiin. Baleno saavutti kiinnitykset palkintoon vuosina 1995 ja 1996. Sen jälkeen muut veivät sen nenämme edestä.
Nyt on aika toinen ja kilpailukäyntien vähenemisen myötä pyysimme Harria muuttamaan palkinnon sääntöjä, jotta upea palkinto ei jäisi alaosaston toimistokaappiin pölyyntymään. Harri viisaana miehenä ymmärsi tilanteen, ja muutti sääntöjä vastaamaan nykypäivää. Palkinnon saisi nyt kauden parhaan voi-luokan tuloksen tehnyt koirakko. Vielä kerran Harri pyynnöstämme muutti sääntöjä, kun alaosastolaiset alkoivat harrastaa FH:ta. Harria kuitenkin vaivasi se että, palkintoa ei kukaan meinannut saavuttaa omakseen. Hän toivoin että hänen elinaikanaan palkinto saisi pysyvän ”kodin” sen ansaitsevasta palkintokaapista ja niin hän otti 2013 loppuvuodesta minuun yhteyttä, ja ilmoitti että palkinnon lahjoittajana hän päättää Huru-Ukon Atrerix pytyn kiertämisen lahjoittamalla palkinnon Saila Heinoselle ja rwu Heizelwood Fantolle. Harrin perustelut olivat; tämä nainen on kouluttanut kolme rottweiler urosta voittaja luokkaan ja saavuttanut koirillaan MVA ja KVA arvot. Lisäksi Harri on seurannut läheltä Sailan ja koirien uraa, kouluttaessaan heitä haun salaisuuksiin jo vuosia sitten. Niin palkinto sitten vuoden 2014 vuosikokouksessa päätti kiertolaiselämänsä ja löysi paikkansa Saila ja Ilkka Heinosen kotoa.
Nyt voin vain todeta että palkinto sai ansaitsemansa paikan Sailan kotoa. Hän on ainoa alaosastomme jäsen, joka on saavuttanut palkintoon neljä kiinnitystä koirillaan. Sailan jo vuosia tunteneena, en voi kuin hämmästellä mistä tuo pieni nainen voimansa ja taitonsa ammentaa. Hän paitsi kisaa aktiivisesti aina omalla koirallaan niin myös jatkaa Harrin opastamalla tiellä auttamalla ja opastamalla muita. Saila on hyvin aktiivinen kouluttaja, niin tottelevaisuuden kuin haun harrastamisen suhteen. Meillä on paljon ihmisiä, jotka kouluttavat ja kilpailevat omien koirien kanssa, mutta vain kourallinen, jotka sen lisäksi antavat itsestään suuren osan muiden opastamiseen. Saila tekee kaiken tämän mainostamatta oma itseään. Tämä on hyvin harvinaista tämän päivän materialistisessa yhteiskunnassa. Saila on hyvin nöyrä, sillä hän tietää että rottweilerin kanssa tulee parhaiten toimeen, kun on avoinna ja oppivaisena tämän upean koiran edessä. Harri, kiitos sinulle että, olet opettanut Sailaa jatkamaan koirankoulutusta viitoittamallasi tiellä. Koiramaailma tarvitsee juuri näitä ”mestareita”, jotka pyyteettömästi ja itseään jalustalle nostamatta antavat aikaansa ja taitonsa uusien harrastajien käyttöön. Näin varmistamme yhdistyksen ja rottweilerharrastuksen jatkuvuuden.
Aina sanotaan että menestyvän miehen takana on nainen, mutta nyt voisi todeta että menestyvän naisen takana on mies. Enkä nyt tarkoita Harria, se olisi tarinan jälkeen liian itsestään selvää, vaan Sailan puolisoa Ilkka Heinosta. Ilkka on aina tarvittaessa astunut esiin kulisseista avuksi, kun häntä on tarvittu. Hän on juossut useat kerrat metsään piiloon tai esineitä viemään. Samoin Ilkka on hoitanut koirien kuntoa, pyöräilyttämällä niitä sekä ottanut vastuun tottelevaisuudesta kokeessa, kun Sailaa on alkanut ”jännittämään”. Tätä kepoa, tai miksi puolisoa kannustajaa kutsutaankin, ilman ei Sailan ja koirien menestys olisi ollut niin helppoa. Fanton ura on vasta alussa ja odotan mielenkiinnolla mitä kaikkea Saila (ja Ilkka) vielä urallaan saavuttavat.
Menestystä odottaen Elina Laaksonen
Huru-Ukon Asterix pytyn kiinnitykset vuosien varrelta:
1993 Rwu Aiken Alfa om. Tuomo Vanhatalo
1994 Rwu Järvenalhon Babau Nero om. Pentti Peiponen ja Katriina Nordberg
1995 Rwu Järvenalhon Baleno Nero om.& Mika Laaksonen
1996 Rwu Järvenalhon Baleno Nero om.& Mika Laaksonen
1997 Rwn Weiferin Jade om. Vesa Mikkonen
1998 Rwu Järvenalhon Babau Nero om. Kati Nordberg
1999 Rwu Riweilers Akvavit om. Saila ja Ilkka Heinonen
2000 Rwu Katajavuoren Taavi om. Jurki Toljander
2003 Rwu Bravo z Nibersjady om. Sanna Ahtineva
2005 Rwu Thunderweiler's Aleksej om. Peter Enlund
2008 Rwu FIN MVA BH AD EK3 RM-08 Imanlords Weimar om. Saila ja Ilkka Heinonen
2009 Rwu BH HK3 Karwoff`s Brutus om. Sari Saario
2010 rwu Imanlord's Weimar, om. Ilkka ja Saila Heinonen
2011 rwu Emma-Kaarinan Rosvo-Roope, om Mari Mikkonen
2012 rwu Emma-Kaarinan Rosvo-Roope, om Mari Mikkonen
2013 Rwu Heizelwood Fanto, om. Saila Heinonen
